Uusi ystävä, vai vihollinen?

Usagin poismenon johdosta aloin panikoimaan, mitä tapahtuu Pikkupupulle, kun Usagi nukkuu pois. Minulla oli kolme vaihtoehtoa:

- annan Pikkupupun pois jollekin, jolla on ennestään kaneja.
- otan Pikkupupulle uuden kaverin
- ryhdyn itse Pikkupupun kaveriksi ja vietän kanin kanssa suurimman osan ajastani

Mietin vakavissani Pikkupupun luovuttamista pois. Kuitenkin tämä ajatus viipyi minulla vain viikon verran mielessä aivan turhaa. Enhän minä pystyisi rakkaasta lemmikistä luopumaan.

Uusi kaveri oli mahdollisuus. Mutta jos otan taas poikasen, minulle tulee jälleen sama ongelma. Kun Pikkupupun aika koittaa, jäisi pieni kaniini yksin. Ja hälle pitäisi ottaa kaveri. Ja oravanpyörä olisi valmis. Asun nyt yksin, joten en uskalla ajatella pitäväni kaneja lopun ikääni.

Itse kaveriksi jääminen oli mahdollisuus. Se tosin tarkoittaisi sitä, että minun harrastukseni ja lomamatkani olisivat toissijaisia kanini kanssa. Olen nuorempana pitänyt seuraa gerbiileilleni, joiden kaverit ovat nukkuneet pois aiemmin. Se on tarkoittanut sitä, että ennen kouluun lähtöä gerbiili on ollut aamutoimilla kanssani ja nukkunut päivän kun olen koulussa. Koulusta tultua gerbiili on päässyt taas vapaaksi ja tehnyt kanssani läksyjä, ottanut päikkäreitä, tehnyt ruokaa jne. Ollut 24/7 mukana, myös vanhempieni luokse mentäessä.

Lopulta, kun Usagin aika koitti, aloin panikoida. Ja aloin etsimään Pikkupupulle kaveria. Mahdollisimman samanikäistä, leikattua urosta. Ja näin Totoro (entinen Kismo) saapui luokseni.

Totoro ja Usagi ehtivät olla pari päivää samaan aikaan.

Kun Totoro saapui, näytti kaikki sujuvan todella hyvin. Pikkupupu otti uuden tulokkaan avosylin vastaan. Pompotteli tervehtimään, nuoli, suki, tunki viereen nukkumaan, heitti muutamia pukkeja ja kaatui lopulta selälleen. 

Kuka sinä olet? Ollaanko kavereita?

Kaikki näyttikin liian hyvältä.

Kuitenkin jotakin meni pieleen. Kun Pikkupupu jälleen tuli yhden hepulikierroksen jälkeen Totoron luokse tämän koppiin, Totoro suutahti. Se ei enää nuollutkaan takaisin vaan ajoi Pikkupupun pois kopistaan. 

Hämmentynyt Pikkupupu juoksi pois ja yritti pian uudestaan. Sama homma. Uudestaan. Ja uudestaann. Lopulta päätin ottaa aikalisän ja vein Totoron pois ja eristin kanit eri puolille aitausta.

Tämä oli vielä uteliasta tutustumista kauniin aloituksen jälkeen. Miksi tuo toinen murisee, kun tulen tervehtimään?

Tässä vaiheessa on jo riidelty. Pikkupupun häntä alkoi nousta agression merkiksi.

Annoin tilanteen rauhoittua muutaman päivän, ennen kuin yritin uudestaan tutustuttaa kaneja toisiinsa makuuhuoneessa, joka oli no man's land. Siellähän helvetti pääsi irti.

Ilmeisesti Pikkupupu oli loukkaantunut siitä, että Totoro antoi sille lähtöpassit ja murisi vielä verkonkin läpi. Pikkupupu hyökkäsi kiinni. 

Annoin hetken karvan pöllytä (koska kanit tarvitsevat sen taistelun lauman johtajuudesta), mutta lopulta oli pakko mennä väliin. Kumpikaan ei näyttänyt alistumisen merkkejä tai merkkejä, että yrittäisi lähteä pois. Kanit alkoivat pyöriä ympyrää ja karva pöllysi.

Tämä sama on nt ikävä kyllä toistunut joka ikinen kerta. Ainut kerta, kun Pikkupupu on lähtenyt karkuun , on ollut, kun Totoro murtautui Pikkupupun puolelle. Pikkupupu näytti säikähtäneen tilannetta (heräsin ääniin), ja yritti karkuun puisen sillan alle, kun Totoro jahtasi tätä. Ehdin tuolloin väliin ja lopetin tappelun.

Totoro hyppäsi mielenosoituksellisesti Pikkupupun koppiin ja jäi sinne. Päätin siirtää Pikkupupn silloin Totoron puolelle. Kanit olivat välillä vaihdelleet puolia ja ensimmäisen vaihdon aikana Totoro ainakin näytti stressanneen vaihtoa. Nyt taas vaikutti siltä, että Totoro ehdottomasti halusi Pikkupupun puolelle.

Tyytyväinen kaniini Pikkupupun puolella

Pikkupupun näkökulma kodinvaltaajasta.

Jos jotakin positiivista näiden kahden taisteluista (sekä rakkaan Usagin poismenosta) pitää etsiä, niin Pikkupupusta on tullut rohkeampi.

Pikkupupu antaa nykyään silittää, tulee tervehtimään ja uskaltaa jopa tehdä - Totoron puolella ollessaan - tutkimusmatkoja ympäri kämppää.

Kanien häkkijaot menevät näin minun pienessä "keittiössä":

Pikkupupn puoli on puoli, jossa Pikkupupu ja Usagi asuivat. Usagi ei jaksanut paljon liikkua, joten alue oli hyvin pieni. Pikkupupu ei uskaltanut lähteä liiemmälti tutkimaan asuntoa sen enempää, joten pysyi tuolla samalla alueella. Tämä alue on eristetty Pikkupupun alueeksi ja on isompi.

Totoron alue on puoli, jossa kanit eivät liiemmälti käyneet. Tämä alue on myös se, johon kompuroin aamulla. Alue on pienempi, mutta tätä kautta pääsee kämppään tutkimaan, jos verkon ja seinän viereen jättää pupun mentävän kolon. Pääsee siis juoksemaan vapaana minun ollessa kotona tällä puolella. 

Nyt olen vielä jättänyt tuon kanin mentävän aukon auki 24/7 siltä varalta, että Totoro murtautuu minun poissaollessani Pikkupupun puolelle uudelleen kaikista esteistä huolimatta. Pääsee sitten kani halutessaan karkuun muualle päin asuntoa. Eikä onneksi kumpikaan kani ole yöllisillä seikkailuilla tuhonnut mitään asunnossa, joten tämän takia saavat nyt pomppia vapaana. Johdot olen sentään suojannut talttahampailta.

Silityspaikka. Jos sohvalla olija ei huomaa, alkaa Pikkupupu kiipeämään selkänojaa pitkin, jotta korvat näkyvät ja silittäjä tajuaa rapsuttaa.

Rikkalapion harja koki harventumista. Ilmeisesti harjaksia ei tarvita niin montaa...?